Remonttimiehen nykyiset rakennusprojektit
Jos oli Pekka kova puunkaataja niin vähintään yhtä
pätevä hän oli rakennustöissä. Talon oli omin käsin rakentanut ja
sen ympärille pikku hiljaa kaikkea pientä kivaa: terassin rakennus oli
ohjelmassa ensimmäisenä keväänä kun talo oli valmis ja terassia oli
jo pari kertaa laajennettukin.
Kyllähän se niin on, että omakotitalon isäntä on isännöitsijä
omassa talossaan. Rivitalo-osakkeissa ja kerrostaloissa on
isännöintitoimistot, jotka hoitavat kiinteistön asioita, mutta eihän
omakotitalon isännöintiä anneta kenenkään ulkopuolisen
hoidettavaksi. En ole ainakaan ikinä kuullut, että omakotitalon
isännöitsijä olisi joku muu kuin talon asukas. Kerrostaloissa sen
sijaan sellainen aina hoitaa paperisodat ja muut, alan toimijoita
on mm.
isännöinti Seinäjoki www.kmn.fi.
Mutta kyllä pientalon isäntä on se joka hoitaa remonttityöt
ja muut tarvittavat. Jos osaa rakentaa talon niin osaa kyllä varmasti
myös pitää huolta sen kunnosta. Aina joskus pitää tehdä usi
terassi ja välillä remontoida keittiö tai kylpyhuone. Joskuss rakennetaan
väliseinää ja välillä sitten puretaan jotakin.
Lisäksi Pekka oli taitava myös kaikenlaisessa pienemmässä
askartelussa, hän oli paljon vuoleskellut uistimia puusta omalla
puukolla omin käsin. Käsintehdyt uistimet antoivat kaikkein parhaiten
saalista lähivesistä. Eikä puukkoakaan ollut kaupasta haettu, kyllä
se oli itse tehty. Puukon kahvan Pekka oli vuoleskellut vanhasta
omenapuusta, jonka oli kaatanut takapihalta, se kun ei meinannut enää
pystyssä pysyä. Sitten kahva oli hiottu hiomapaperilla sellaiseksi
että oli mukava pitää kädessä. Tämän jälkeen oli puukon terää
varten porattu kahvaan reikä, johon puukonterä oli aseteltu ja
liimattu jämäkästi kiinni. Sitä ennen oli tietysti terä hiottu
oikein teräväksi, jotta sillä on hyvä perata kaloja ja vuoleskella
muita tarpeita.
Isommatkin projektit Pekalta oli hyvin sujunyt. Vessa laitettiin joku
aika sitten uuteen uskoon, vaimo halusi sinne vettä säästävän
vedettömän pisuaarin. Pekan mielestä heillä oli jo sellainen, olihan
pihan perällä vanha ulkohuussi. Sinne ei mennyt vesijohtoa eikä
sähköjohtoa, joten oli kylä varmasti taloudellinen ja ekologinen.
Mutta ei kelvannut vaimolle, kuulemma sisävessa piti olla ja sellainen,
jossa on nykyaikainen ja luontoystävällinen vedetön pisuaari. Aikansa
siinä katseltiin eri vaihtoehtoja ja sitten löytyi netistä sellainen
kätevä EcoBug,
jolla saatiin edullisesti Pekan kotiinkin vedetön pisuaari.
Eikä ne projektit siihen jääneet, Pekka oli jo kauan aikaa rakentanut
ruumisarkkuja aittansa perällä. Sitten kun aika joskus koittaisi niin
ei tarvisi sukulaisten kauheaa rahakasaa kantaa hautaustoimistoon, koska
ruumisarkut olisivat jo valmiina. Ne oli valmistettu suomalaisesta
männystä, joten varmasti kestäisivät hautajaisten ajan ja sen
kaempaa niiden ei tarvisikaan kestää. Kyllähän se kai on tarkoitus,
että kun hautajaiset on pidetty ja vainaja laskettu maan uumeniin niin
arkku sisältöineen saakin maatua ja mitä nopeammin niin sen parempi.
Muutenkin Pekka oli jos suunnitellut ja valmistellut hautajaisia
tarkkaan. Hautajaiskukat hän oli kuivannut jo valmiiksi ja sukulaiset
ne helposti löytäisivät arkkujen vierestä. Pääsisi myös
hautaustoimisto helpolla hautajaisten järjestelyssä. Ei jäisi muuta
kuin paperisodan pyörittäminen ja pienen laskun kirjoittaminen. Pekka
oli myös jättänyt arkkujen viereen viestin omaisille, että pitää
sitten järjestää edullinen hautaus eikä ottaa mitään kallista
hautaustoimistoa asioita hoitamaan.
Kyllä pitää ihmisen pystyä säästämään kaikista kuluista
omalla rakennustyöllään.
Ei kaikkea tarvi aina ostaa valmiina ja sillä aikaa itse istua sohvalla
pyörittelemässä peukaloitaan. Nykyään kun on niin helppoa jättää
kaikki muiden tehtäväksi ja tilata vaan netistä tekijä joka hommaan,
vieläpä yleensä osamaksulla eli maksella sitä kaikkea sitten koko
seuraava vuosi. Nykyäänhän ihmiset tilaavat rakennustarvikkeetkin
netistä, eikö voi niissäkään paikallista rautakauppaa
käyttää ?
Keittiöremontti ja kylpyhuoneremontti
oli toteutettu molemmat emännän vaatimuksesta. Pekka itse olisi kyllä
pärjännyt vanhoillakin, ei niissä mitään muuta vikaa ollut kuin
vaimon mielestä ne oli vanhan näköiset. Ja kun vaimon tuttu
keittiösuunnittelijakin oli oikein suunnitelman tehnyt niin eihän
siinä mikään auttanut. Sen tätin alaa kun oli keittiösuunnittelu
Helsinki -nimisessä kaupungissa, oikein ammattilainen oli.
Ei oikein Pekka ymmärtänyt
miten se keittiön tai kylpyhuoneen ulkonäkö vaikutti perunoiden
keittämiseen tai kainaloiden pesuun. Mutta kun vaimo aikansa aiheesta
jankutti niin töihinhän siinä remonttimiehen on ryhdyttävä. Onneksi
apumieheksi tuli serkkupoika, se oli alan miehiä, ammattina oli laatoitus
Oulu -nimisessä paikassa. Olihan siinä välitilan laatoitustakin,
että Oulun mies pääsi ihan oman alan hommiinkin välillä. Ja
kyllähän se työnjako muutenkin oli sellainen, että loppujen lopuksi
Pekka oli apumiehenä.

|
|